AS-Keskus :: Autismikirjo keskustelupalsta ja portaali

Mitä opin D-vitamiiniasiasta? Sen, ettei Suomen viranomaisiin voi luottaa.

Löysin nimittäin tietoa siitä, että viranomaisille kerrottiin faktat, eivätkä he siitä huolimatta muuttaneet antamiaan virheellisiä suosituksia ja toimintaohjeita. Jälleen kerran vissiin kyse loukatusta viranomaiskunniasta, joka menee aina väestön terveyden ja hyvinvoinnin edelle.

Erehtyminen on inhimillistä, erehtymättömyyden teeskentely typeryyttä!

Tänään tuli valitettavasti jonkin verran takapakkia. Esim. tukehtumisen tunne on palannut.

-

Hei Halava!

Ai että vielä mahahaavakin kaiken päälle! No onneksi siihen taitaa olla sentään hyvät lääkkeet nykyisin.

Ja lääkkeistä puheen ollen, en minä bentsoja kaipaa, enkä viinaa enkä huumeita! Haluaisin vain ihan oikeaa apua ja tukea. Sekä lääketieteellistä että rahallista että käytännön apua. Masennukseni on reaktiivista ja luulen, että se poistuisi kyllä, jos vain saisin asianmukaista tukea ja asiallista kohtelua.

P.S.
Akvaario kuulostaa tosi rentouttavalta harrastukselta!

Sain selville, että mieheni kaapelimodeemilaajakaistanliittymän mukana toimitetussa antennittomassa modeemissa olikin sisäänrakennettu eli piilossa lymynnyt WLAN-antenni, joka lähetti säteilyä joka suuntaan vain metrin päässä vuoteen siitä päädystä, jossa pidetään päätä koko sen ajan kun modeemi oli päällä. (eli käytännössä aina kun jompikumpi meistä nukkui)

Ko. WLAN-antenni oli oletusarvoisesti siis päällä. vaikka modeemi toimitettiin kiinteän kaapelikäyttöliittymän mukana. Asiasta ei myöskään ollut mainintaa liittymäsopimuksessa eikä modeemin käyttöohjeissa.

Onneksi antennin pystyi kytkemään pois päältä kirjautumalla nettiin palveluntarjoajalta saatujen ohjeiden mukaan.

P.S. Rupesin nukkumaan toisin päin vuoteessa sen jälkeen kun aloin herätä päänsärkyyn vain 2,5 tunnin kuluttua nukkumaan menemisestä. Tässä ehti nimittäin kulua muutama päivä, ennen kuin sain tiedon siitä, kuinka antenni kytketään pois.

Kävin tänään taas ostoksilla, tarkemmin sanottuna kahdessa kaupassa. Se toinen kauppa taisi olla liikaa. Siellä oli todella kakofoninen äänimaisema, johon sekoittui ilmastointihuminan lisäksi ihmisten puhetta, kuulutuksia ja jotain ihme kilahduksia.

Tunsin olevani ihan debiili, koska minun oli jotenkin vaikea tajuta, mitä kaupassa myytiin. Esineitä oli raskas katsella, niitä oli aivan liikaa ja ne olivat aivan liian värikkäitä. Päänsärky palasi ja tällä kertaa se tuntui takaraivossa.

Huomasin äsken, että ripseni ovat lyhentyneet, harventuneet ja muuttuneet sotkuisen näköisiksi: ne eivät ole enää suorassa rivissä, vaan osa sojottaa miten sattuu ja ovat myös eri pituisia. Vaikuttaa siis siltä, että ripseni ovat lakanneet kasvamasta.

Oletan, että uusia ripsiä kasvaa kaiken aikaa sitä mukaa kun vanhat kuluvat lyhyemmiksi ja tippuvat pois. Nyt minulla on enää niitä kuluneita jäljellä.

Edit:
Asia liittyisi Googlen mukaan vanhehemiseen eli ei ole onneksi merkki esim. siitä, että alkaisin kohta kaljuuntua. (Ehdin jo vähän säikähtää, kun tämä oli mielestäni niin omituista.)

Pääsin viimein palaamaan kotiin. En tosin kyennyt hankkimaan kaikkea tarvitsemaani, mutta oli pakko palata kotiin, koska minun oli mentävä eilen kunnan sosiaalitoimistoon laatimaan työttömän työnhakijan aktivointisuunitelmaa. (En kylläkään saanut itse vaikuttaa lainkaan suunnitelman sisältöön, joten en saanut tosiasiallisesti olla mukana laatimassa suunnitelmaa vaikka kutsussa niin luki, vaan ainoaksi tehtäväkseni jätettiin suunitelman allekirjoittaminen. Jos en olisi allekirjoittanut suunnitelmaa, työnhakuni olisi katkaistu, mikä olisi merkinnyt sitä, etten olisi saanut enää mitään rahaa mistään eli käytännössä minulla ei ollut mitään mahdollisuutta kieltäytyä suunnitelman allekirjoittamisesta.)

Yksi edelleen puuttuvista asiosta on ehjä radio. Vanha kun tippui vahingossa lattialle, eikä siinä ole pysynyt sen jälkeen enää kanavat kohdillaan. Kävin kyllä radio-osastolla, mutta olivat todella hinnakkaita. Olin kuvitellut löytäväni vanhan radion tilalle samantyyppisen transistoriromun kirpputorilta maksimissaan kymmenellä eurolla. Mutta ei kirpputorilla ollut radion radiota. Soitin vielä elektroniikkaan erikoistuneeseen kirpputoriin ja siellä kerrottiin, että käytettyjä radioita liikkuu todella vähän ja että niistä pyydetään useita kymmeniä euroja.

Minulta puuttuu edelleen myös ovikello ja pölynimuri. Ovikellojakin katselin, mutta siellä ei ollut yhtään tavallista ovikelloa kaupan, vaan pelkkiä mikroaaltosäteilyä lähettäviä helvetintoosia. Mistä tuli mieleeni, että testasin heti ensimmäisenä päivänä vain kahden metrin päässä keittiön työtasosta sijaitsevan mikroaaltoja lähettävän etäluettavan sähkömittarin vaikutusta olooni kytkemällä sähköt kokonaan pois. Oloni oli niin paljon parempi, etten raatsinut kytkeä sähköjä moneen tuntiin takaisin päälle. Unohdin kokonaan kellarin vesipumpun, joka pumppaa pohjavettä pois talon alta, jotta se ei pääsisi kastelemaan kellarin lattiaa. No vesi nousi tietysti kellarin lattialle.

Se, että talossa on tuulensuojana alumiinipinnoitettu vuorauspaperi itse asiassa monikertaistaa etäluettavasta mittarista työtasolle saapuvan säteilyn määrän. Koska se alumiini heijastaa kaiken säteilyn takaisin huoneen ilmatilaan. (Sinänsä hullua, että kyseinen mittari on kiinni peltisen sulaketaulun takalevyssä. Se merkitsee sitä, että osa mittarin lähettämästä säteilystä heijastuu joka tapauksessa huoneen ilmatilaan, sillä kaikki metalli heijastaa säteilyn takaisin.)

Kotona odotti ikävä yllätys saavuttuani: järjettömän kova 165 euron suuruinen sähkölasku. Siis 165 euroa huhtikuussa käytetystä sähköstä. Minä olen varmaan ainoa ihminen tässä maassa, joka joutuu käyttämään 30 % tuloistaan sähkölaskun maksamiseen!

Lasku oli tavallista suurempi sen vuoksi, että päätin kokeilla, olisiko sisäilmassa vähemmän homeitiöitä, jos pitäisi talossa normaalia 20 asteen huonelämpötilaa. Mutta jos pelkkä huhtikuun lämmityslasku on näin huikea, niin eihän minulla ole mitenkään varaa jatkaa tällä linjalla. Tajuatte varmaan nyt, miksi olen pitänut talossa 16 asteen lämpötilaa? Ja kiitos jälleen kerran Kelalle, kun ei maksa minulle asumistukea. (Keuhkoni kiittävät Kelaa yskimällä.)

Kiitän myös kotikuntani sosiaalitomistoa 67 euron taksilaskusta, joka syntyi eilen, kun jouduin menemään sosiaalitoimistoon laatimaan pitkäaikaistyöttömän aktivointisuunitelmaa - siitä huolimatta, että minulla on lääkärintodistus, joka toteaa minut pysyvästi työkyvyttömäksi ja siitä huolimatta, että olen valittanut Kelan ja vakuutusyhtiö Ilmarisen kielteisistä työkyvyttömyyseläkepäätöksistä.

Sen sijaan, että sosiaalitoimisto olisi myöntänyt minulle siltä anomani vammaisten kuljetuspalvelun, se aiheutti minulle 67 euron suuruisen taksilaskun. Joten eipä muuta kuin kiitti vitusti.

Ja kyllä, paikallinen työvoimatoimistovirkailija vahvisti, että sosiaalitoimistolla oli laki puolellaan eli heidän ei tarvitse piitata työttömän työnhakijan esittämistä lääkärintodistuksista! Kiitos työministeriö näistä hienoista ohjeistuksista, te pidätte ansiokkaasti huolta köyhien ja vammaisten oikeusturvan toteutumisesta!