Mahdollinen AS-nainen esittäytyy.
Lähetetty: 05 Marras 2015, 16:19
Hei.
Olen reilu 25-vuotias oman tieni kulkija ja erakko. Elämässä en osaa asettua aloilleni, enkä ole koskaan tiennyt mitä tahdon. Opiskelut eivät koskaan onnistuneet, vaikka arvosanat ovat hyviä, ja työpaikoilla olen outolintu.
Minulla on toistaiseksi psykologin lausunto, joka vahvasti puoltaa pitkäaikaisia AS-epäilyitäni. Joitain vuosia sitten tapasin ja ystävystyin toisen AS-naisen kanssa, ja olipas verratonta olla kerrankin omanlaisessa seurassa - molemmat sosiaalisesti yhtä estyneitä ja täydellisen kuutamolla.
Aloitin kesällä pitkän prosessin julkisella puolella, joka tänään sai ensimmäisen virstanpylväänsä, kun psykiatrisen poliklinikan lääkäri sanoi viimein tekevänsä lähetteen neuropsykiatrille. Jonot saattavat olla puolen vuoden luokkaa. Tästä syystä olen myös harkinnut yksityisen puolen palveluihin sijoittamista - tuntuu, että julkisella puolella pompotellaan lääkäriltä ja psykologilta toiselle ja jokaista pilkkua pitää lykkiä ennen kuin sanoo juuta tahi jaata. Lisäksi, lääkäri sanoi, että neuropsykiatrian klinikalle ei minua välttämättä oteta ennen kuin "masennukseni", elämänmittainen, on hoidettu kuntoon. Tällaiseen en ole törmännyt diagnoosin saamista tutkiessnai.
Yksityisellä puolella olen netissä lukenut Neuromentalia suositeltavan. Lääkäri itse suositteli Proneuronin Elina Sihvolaa, kun kerroin, että pitkä aika julkisella puolella huolestuttaa. Kommentteja?
Toivottavasti saamme juttuja vaihdettua, ja kokemusta lisää.
Olen reilu 25-vuotias oman tieni kulkija ja erakko. Elämässä en osaa asettua aloilleni, enkä ole koskaan tiennyt mitä tahdon. Opiskelut eivät koskaan onnistuneet, vaikka arvosanat ovat hyviä, ja työpaikoilla olen outolintu.
Minulla on toistaiseksi psykologin lausunto, joka vahvasti puoltaa pitkäaikaisia AS-epäilyitäni. Joitain vuosia sitten tapasin ja ystävystyin toisen AS-naisen kanssa, ja olipas verratonta olla kerrankin omanlaisessa seurassa - molemmat sosiaalisesti yhtä estyneitä ja täydellisen kuutamolla.
Aloitin kesällä pitkän prosessin julkisella puolella, joka tänään sai ensimmäisen virstanpylväänsä, kun psykiatrisen poliklinikan lääkäri sanoi viimein tekevänsä lähetteen neuropsykiatrille. Jonot saattavat olla puolen vuoden luokkaa. Tästä syystä olen myös harkinnut yksityisen puolen palveluihin sijoittamista - tuntuu, että julkisella puolella pompotellaan lääkäriltä ja psykologilta toiselle ja jokaista pilkkua pitää lykkiä ennen kuin sanoo juuta tahi jaata. Lisäksi, lääkäri sanoi, että neuropsykiatrian klinikalle ei minua välttämättä oteta ennen kuin "masennukseni", elämänmittainen, on hoidettu kuntoon. Tällaiseen en ole törmännyt diagnoosin saamista tutkiessnai.
Yksityisellä puolella olen netissä lukenut Neuromentalia suositeltavan. Lääkäri itse suositteli Proneuronin Elina Sihvolaa, kun kerroin, että pitkä aika julkisella puolella huolestuttaa. Kommentteja?
Toivottavasti saamme juttuja vaihdettua, ja kokemusta lisää.